Talouden ja väestön huoltosuhteen heikkenemisestä on tullut tosiasia, eikä tuntemamme suomalainen hyvinvointivaltio ole tulevaisuudessa enää itsestäänselvyys. Politiikassa ja valtakunnan tasolla huoltosuhteista vaikutetaan puhuttavan kuitenkin varsin vähän, mutta miksi? Kenties keinot sen ratkaisemiseksi ovat liian kivuliaita tai arkoja keskustelunaiheita. Tapaammekin elää hetkessä, eikä useamman vuoden päästä realisoituvat haasteet tunnu meistä aina kovinkaan merkittäviltä.
Avataan ensiksi hieman termistöä. Talouden huoltosuhde mittaa työssäkäynnin ulkopuolella olevan väestön suhdetta työssäkäyvään väestöön. Vuonna 2019 talouden huoltosuhde oli 133, eli 100 työssäkäyvää kohti oli työssäkäynnin ulkopuolella 133 henkilöä.
Toisaalta talouden huoltosuhteen tarkastelussa on heikkoutensa, koska indikaattorin arvo voi vaihdella paljon myös suhdanteiden mukaisesti. Esimerkiksi lamavuosina 1990-luvun alussa talouden huoltosuhde nousi lähes pystysuoraan noin 170 henkilöön saakka. Talouden huoltosuhteen kehitystä onkin yleensä haastava ennustaa.
Lähde: Tilastokeskus. Taloudellinen huoltosuhde vuosina 1990–2018.
Väestöllinen huoltosuhde mittaa ainoastaan kansallista ikärakennetta ja on helpommin ennustettavissa. Työikäiseen väestöön lasketaan mukaan kaikki 15–64-vuotiaat henkilöt ja muun ikäiset jäävät ulkopuolelle. Suomessa indikaattorin arvo vuonna 2020 oli 62. Toisin sanoen meillä 62 % väestöstä oli 15–64-vuotiaita. Vertailun vuoksi Ruotsissa vastaava luku oli 61.
Lähde: Tilastokeskus, väestö.
Vaikuttaisikin siltä, että olemme hyvin samankaltaisessa tilanteessa naapurimme kanssa. Tosiasiassa näin ei kuitenkaan ole. Keskeisenä erona väestön huoltosuhteen kehityssuuntaan on, että Ruotsissa väkiluku jatkaa tulevaisuudessa kasvuaan, kun meillä Suomessa se vastaavasti hiipuu. Ruotsissa vuodesta 2020 vuoteen 2040 väkiluvun ennustetaan kasvavan 924 000 henkilöllä, kun meitä Suomessa on tuolloin oletetusti 20 000 henkilöä vähemmän. Väkiluvun kasvu on kuitenkin Suomessa arvioiden mukaan taittumassa laskuun vasta vuonna 2034.
Lähde: Tilastokeskus. Syntyneet, kuolleet, nettomaahanmuutto ja väkiluvun muutos 1990–2018 ja ennuste 2019–2040.
Onko Suomen kohtalona sitten taantua valtioksi, jossa hyvinvointi heikkenee ja talous hiipuu? Talouden huoltosuhteen näkökulmasta asiaa voitaisiin ratkaista kasvattamalla teollista tuottavuutta ja työssäkäyvän väestön osuutta suhteessa työssäkäynnin ulkopuolella oleviin. Tähän ratkaisuun vaikuttaa kuitenkin keskeisesti talouden globaalit suhdanteet, joista olemme Suomessa kovasti riippuvaisia.
Toisaalta viitaten tilastokeskuksen kuvioon, meillä on mahdollista pyrkiä kasvattamaan nettomaahanmuuttoa. Tilastokeskuksen arvioissa nettomaahanmuutto on arvioitu 15 000 henkilön määräiseksi vuosittain. Suomeen siis muuttaa vuosittain 15 000 henkilöä enemmän, kuin täältä muuttaa pois. Keskeistä tässä on myös korostaa maahanmuuton perustetta. Tarvitsemme ennen kaikkea työperäistä maahanmuuttoa, muussa tapauksessa huoltosuhde voi jopa pahimmillaan heikentyä. Korostammekin kansainvälisen rekrytoinnin merkitystä talouden ja väestön huoltosuhteen ratkaisemiseksi.
Nettomaahanmuuton kasvattamista ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Suomeen muutolle tulee olla syy ja sen pitää tuntua muuttavasta henkilöstä tai perheestä houkuttavalta vaihtoehdolta. Kansainvälisistä osaajista käydään tänä päivänä kovaa kilpailua, eikä esimerkiksi osaavia tietotekniikan erityisosaajia ole riittävästi tarjolla. Sama koskee perinteisiä duunareita, eikä suomalaisilla työntekijöillä voida ratkaista Suomen työvoimapulaa.
Työnantajien puolella tähän ongelmaan on varmasti havahduttu, mutta ratkaisuja etsitään edelleen. Keinovalikoimassa tulee mielestämme olla kasvavassa määrin työpaikan ”myyminen” osaavalle henkilölle muilla kuin perinteisin tavoin. Hyvä palkka, liukuvat työajat ja muut kannustimet eivät kenties ole enää riittäviä keinoja parhaiden työntekijöiden saavuttamiseksi.
Me uskomme työntekijöitä kiinnostavan työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, sekä uuden asuinmaan kulttuurin omaksuminen. Tämä tarkoittaa, että Suomeen muuttava henkilö odottaa myös vapaa-ajan elämältä paljon. Meidän mielestämme myös työnantajalla on nykyisin paljon vastuuta siitä, kuinka ulkomainen työntekijä omaksuu suomalaisen kulttuurin.
Liiketoiminnassa aikaa halutaan käyttää yhä kasvavissa määrin tuottaviin toimenpiteisiin. Uusien asioiden opettelemiselle jää harvoin aikaa, jollei opeteltava asia koske keskeisesti omaa liiketoimintaa ja tuota arvioidusti lisäarvoa. Kasvava kilpailu pakottaakin valtaosan yrityksistä vastaamaan samaan kysymykseen, mitä haluamme tehdä itse ja mitä ulkoistamme?
Ukon Consulting on olemassa, koska Suomen talouden ja väestön huoltosuhteiden heikkenemiselle on aidosti olemassa ratkaisuja. Haluamme olla osana vaikuttamassa Suomen talouden ja väestön huoltosuhteiden kohentamisessa ja visioimme samalla Suomesta työhyvinvoinnin johtavana valtiona.
Lähteet:
https://www.stat.fi/til/tyokay/2019/01/tyokay_2019_01_2021-04-08_kat_001_fi.html
https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.DPND
https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tau_002_fi.html